Maaseutu elää, muuttuu ja mukautuu vastaamaan yhteiskunnan tuona päivänä tarjoamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Sulkemisista ja keskittämispäätöksistä huolimatta maaseutualueiden tärkeät tukipilarit ovat edelleen olemassa. Intoa on, yrittäjyys ja yhteisöllisyys säilyvät. Vaikka palveluntarjonta voi muuttua rajusti, kylissä asuu jatkossakin ratkaisukeskeisiä maaseutuilijoita.
Aivan kuten kaupunki, myös maaseutu on murroksessa. Nostalgiset muistot menneisyydestä ja lapsuudenmuistikuvat korvataan uusilla toimintamalleilla ja käytännöillä. Se on luonnollinen osa kehitystä, eikä maaseutukuvan tarvitse jäädä menneisyyteen.
Mutta leikitään ajatuksella siitä, miltä tulevaisuuden maaseutu voisi näyttää. Meidän tehtävämme on muokata sitä, päättää, millaista on hyvä elämä maaseudulla. Unelma siitä, että joku tulee elvyttämään jo suljettuja palveluita ja kunnostamaan rappeutuvia rakennuksia, on toive, joka toisinaan toteutuu, kun uusia voimavaroja ollaan valmiita panostamaan. Mutta meidän ei tarvitse surra sitä, mikä ei ole entisellään. Sen sijaan toivotamme uudet toimintatavat ja mahdollisuudet tervetulleiksi. Ruokakauppa ei ehkä avaudu uudelleen, mutta kun tilapuodit ja kioskit avautuvat kauden alussa, olemme sitäkin enemmän innoissamme.
Kun etäisyydet ovat pidempiä, luovuutemme kasvaa ja tarpeet punnitaan vielä toisen kerran. Argumentti, joka toimii, kun puhumme kulutustottumuksista, mutta kuulostaa melko julmalta, jos puhumme terveydenhuollosta. Suppeampi valikoima edistää kestäviä valintoja, kulutustavarat, vaatteet ja huonekalut kiertävät ja vaihtavat omistajaa paikallisesti, naapurustosta lainataan suurempia työkaluja ja iltakursseilla opetellaan korjaamisen jaloa taitoa.
Lähipalvelut muuttuvat muuttuvien asiakaskäyttäytymisten ja -tarpeiden mukaan, mutta maaseutu voi jatkossakin tarjota asukkailleen sitä, mikä on tärkeää. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan korvata suljettuja toimistoja, ja tyhjistä tiloista voi tulla uusia kohtaamispaikkoja yhteisölle ja kulttuurille. Tulevaisuuden maaseutua asuttavat tarmokkaat maaseutuilijat, jotka aktiivisesti valitsevat maaseudun mahdollistaman elämäntavan, ammatin, tilan tai yhteisön.
Kysymys siitä, kuka päättää ja vaikuttaa maaseudun muotoutumiseen, on monimutkainen kysymys niin siellä asuville ihmisille että päättäjille. Yhteisöillä ja tukiverkostoilla on tärkeä rooli tulevaisuuden maaseutualueiden muovaamisessa. Kun ihmiset työskentelevät yhdessä ja tukevat toisiaan, maaseutukin kukoistaa.
// Nora Backlund, maaseutupolitiikan KEHÅ-verkoston / Svenska Lantbrukssällskapens förbundin erityisasiantuntija
0 kommenttia