Maaseutuilijat yhdistyksille – podcast

Kirsi: Tervetuloa Maaseutuilijat hankkeen podcastiin. Tänään puhutaan siitä, miten maaseudun yhdistykset voivat järjestää tapahtumia kestävällä tavalla. Minä olen Kirsi Tikkanen ja kanssani on..

Malin: Malin Winberg

Kirsi: Malin tulee Yrkeshögskolan Noviasta, ja tässä Maaseutuilijat-yhdistykselle suunnatussa hankkeessa haluamme nostaa esiin maaseudulla toimivia aktiivisia yhdistyksiä sekä tuoda esille niiden merkityksen maaseudun elinvoimalle ja asukkaille.
Toinen tärkeä teema on kestävyys ja se, miten myös maaseudun yhdistykset voivat toimia kestävällä tavalla.
Malin on tässä hankkeessa mukana kehittämässä kestävän tapahtumatuotannon työkaluja ja käytäntöjä. Kerrotko, Malin, vähän taustastasi ja siitä, miten olet alkanut työskennellä kestävyyden parissa?

Malin: Olen aina ollut kiinnostunut ympäristöstä ja luonnosta jo lapsesta asti.

Sitten ajauduin tavallaan mukaan tähän teemaan projektipäällikön työni kautta Noviassa. Muutama vuosi sitten kävin maisterikurssin kiertotalousdesignista ja suoritin maisterintutkinnon. Sen jälkeen kestävyys on oikeastaan alkanut läpäistä kaiken, mitä teen, – projektit, joita kirjoitan ja toteutan, ja muutenkin työni.
Se on jotain, jonka parissa työskentelen paljon myös työpaikalla.
Kestävyys on lisäksi asia, jota mietimme myös kotona, vaikka ei tietenkään aina voi tehdä

Kirsi: Sitten jos ajatellaan kestävää tapahtumatuotantoa ja yhdistyksiä, niin miksi juuri tapahtumatuotanto valittiin tämän hankkeen teemaksi?

Malin: Tapahtumat ovat todella tärkeitä maaseudulla, ja juuri yhdistykset ovat niitä, jotka ovat mukana niiden järjestämisessä. Joko yhteistyössä kuntien tai muiden toimijoiden kanssa, mutta monilla yhdistyksillä on myös omia erilaisia tapahtumia.

Ilman yhdistyksiä meillä ei olisi sellaista kulttuurielämää maaseudulla kuin nyt. Siksi kestävyys on todella tärkeä huomioida, kun tapahtumia järjestetään. Osa tapahtumista on kertaluonteisia, osa toistuvia, mutta oikeastaan jokainen tapahtuma on kuin yhdistyksen toiminta pienoiskoossa.

Tapahtumat ovat myös erinomainen tapa harjoitella kestävyyttä ja sen eri ulottuvuuksia. Lisäksi tapahtumalla voi olla suuri vaikutus. Saattaa ajatella, että “se on vain yksi tapahtuma, yksi kertaluonteinen juttu”, mutta todellisuudessa voi vaikuttaa aika paljon. Tapahtumien kautta voi tehdä todella hyviä valintoja.

Kirsi: No miten sä ajattelit yhdistysten kanssa sitten työskennellä?

Malin:
Sanoitko “miten”?
Kyllä, olemme järjestäneet työpajoja, joissa olemme työskennelleet yhdessä: tarkastelleet haasteita, pohtineet mahdollisuuksia ja sitä, mitä voidaan tehdä.
Olemme myös käyneet läpi erilaisia yhteistyömuotoja. Kaiken tämän tarkoitus on tuottaa materiaalia, joka on relevanttia Pohjanmaalle ja siellä toimiville yhdistyksille.
Lisäksi olemme haastatelleet yhdistyksiä, joita tulemme nostamaan esiin hyvinä esimerkkeinä. Tämä materiaali julkaistaan nyt keväällä.

Kirsi: Osaatko antaa jotain esimerkkiä siitä, että kun tämä on nimenomaan Pohjanmaan yhdistyksille, niin onko siellä tullut jotain erityistä esiin, mikä on tärkeää huomioida?

Malin: Yhteistyö. Se on ehkä vahvimpana noussut esiin, kuinka tärkeää on tavata, keskustella ja jakaa kokemuksia ja haasteita, ettei kukaan jää yksin yrittämään keksiä pyörää uudelleen. Tämä yhteistyön merkitys on toistunut todella monta kertaa.

On myös noussut esiin, että ekologiseen puoleen, eli ympäristöllinen kestävyyteen, on suhteellisen helppo löytää tietoa. On monia valmiita listoja ja tarkistuslistoja, jotka ovat hyvin samanlaisia kaikille: mitä tulisi välttää ja muuta.

Mutta kun puhutaan sosiaalisesta kestävyydestä, siitä, miten tapahtuma tehdään todella saavutettavaksi, avoimeksi ja tervetulleeksi kaikille, siinä on paljon enemmän kysymyksiä. Ja juuri siinä yhteistyö eri toimijoiden välillä on todella suureksi hyödyksi.

Kirsi: No miten yhdistykset ovat ottaneet sinut vastaan? Miten he suhtautuvat tähän kestävään kehitykseen?

Malin: Uskon, että vastaanotto on ollut positiivinen, mutta kyse on totta kai myös ajasta. Monet yhdistykset toimivat täysin vapaaehtoistyön varassa. Se on vapaaehtoistyötä, ja tehtävää on jo valmiiksi paljon, joten täytyy huolehtia siitä, ettei vie liikaa heidän aikaansa, vaan että he saavat myös jotain takaisin. Sen pitäisi olla hyödyllistä ja kannattavaa myös heille.

Positiivista, mutta samalla näkee, että on myös haasteita. Meillä oli esimerkiksi hiljattain tapaus, jossa puhuimme tavaroiden lainaamisesta ja vuokraamisesta. Kävi ilmi, ettei se aina toimi kovin hyvin, esimerkiksi grillin vuokraaminen. Grilli ei koskaan tullut, tai kun se lopulta tuli, se oli todella likainen. Joskus on vain valittava, mikä oikeasti toimii omalle yhdistykselle.

Kaikkea ei voi aina tehdä. On tärkeää kysyä, mikä on hyvä juuri meidän yhdistyksellemme ja mikä toimii meille. Mutta kokonaisuutena sanoisin, että suhtautuminen on ollut positiivista. Kun yhdistykset ymmärtävät, mistä on kyse ja että olemme täällä auttamassa heitä, silloin yhteistyö toimii hyvin. Silloin kyse ei ole siitä, että ottaisimme vain heidän aikaansa.

Kirsi: Eli tärkeää ei ole tehdä kaikkea, vaan että tekee jotain. Mutta minkälaisia vinkkejä antaisit yhdistyksille, jotka haluavat alkaa miettiä kestävyyttä enemmän, mitä he voisivat itse tehdä, kun he alkavat suunnitella tapahtumia?

Malin: Aloita pienesti. Aivan kuten sanoit, kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, vaan voi aloittaa pienessä mittakaavassa. Aloita yhdestä osa-alueesta ja rakenna siitä eteenpäin..Kuten mainitsin aiemmin, asioita voi testata ensin tapahtumissa ja myöhemmin laajentaa muuhun toimintaan.

Ajattele paikallisesti ja pienesti, sekä yhteistyökumppaneissa että tuotteissa. Se on melko yksinkertainen tapa saada paljon aikaan.

On myös hyvä miettiä tapahtuman saavutettavuutta ja sitä, miten viestitään.
Ja tehdä yhteistyötä. Uskaltaa avata ovia uusille yhteistyömuodoille.

Kuuntele osallistujia ja arvioi tapahtumaa myös kävijöiden näkökulmasta. Rakenna yhdessä heidän kanssaan, jotta mitään ei tehdä turhaan. Tämäkin on osa kestävyyttä.

Kirsi: Ja, sä oot ollut opettamassa ja neuvomassa tämän teeman suhteen, mutta onko sulle itsellesi tullut jotain oivalluksia tai uusia ajatuksia tästä aiheesta?

Malin: Ihminen oppii koko ajan, joten en ole millään tavalla täysin oppinut.
Mutta se, mihin olen kiinnittänyt enemmän huomiota, on ensinnäkin yhteistyön merkitys, jonka myös yhdistykset itse ovat nostaneet esiin. On todella tärkeää, että tapaamme, pallottelemme ideoita ja jaamme myös virheitä.

Usein parhaat asiat tulevat esiin juuri silloin, kun sattuma johtaa yhteistyöhön tai uusiin ideoihin. Ja toinen asia on tämä: pitää uskaltaa sanoa ääneen silloin, kun ei tee kaikkea oikein. Pitää uskaltaa ottaa pieniä askelia ja seistä niiden takana. On täysin ok, ettemme voi tehdä kaikkea kerralla. Nämä kaksi asiaa ovat ne, jotka otan mukaani.

Kirsi: Ja sitten vielä: tämä sun laatima opaskirjanen tulee keväällä, mutta mistä sen nyt sitten löytää?

Malin: Sen löytää varmasti monesta paikasta, mutta ensisijaisesti projektin kotisivuilta: landsbyggare.fi.
Ja sitten tietenkin meidän tavallisista kanavista, joihin linkki tulee, sekä Novian että Aktion Österbottens sivuilta. Varmaan sinulla on vielä joitakin muita paikkoja mielessä?

Kirsi:Eli opas löytyy www.landsbyggare.fi tai www.maaseutuilijat.fi -sivuilta, ja lisäksi Novian sivuilta sekä hankkeen sosiaalisen median kanavista: mahdollisimman monesta paikasta, jotta yhdistykset löytävät sen ja siitä on sitten hyötyä.

Kiitos, Malin.

Malin: Kiitos!